Minä ja hän: Kutiseva kuukausi

Viime aikoina on joutunu oikeesti alkaa miettiä tulevaisuutta. Se tuntuu melkein pahalta. Haluisin vaan elää hetkessä ja mennä eteenpäin ihan rauhassa. En nyt avaa tätä asiaa sen enempää.

Pari viime viikkoa on ollu mulle henkisesti ja fyysisesti aika vaikeita. Mulle tuli yhdessä yössä pahin ihottuma varmaan koko mun "aikuisiän" aikana. En tiiä, onko se allerginen reaktio ja johtuuko se meiän lemmikeistä, koska oon niille allerginen. Mutta miksi se tuli näin yhtäkkiä, vaikka onhan meillä ollu noi lemmikit jo aika monta kuukautta. En oo mielestäni syöny mitään, mistä pitäis tulla mulle oireita. Oon vaan ihan hämmentyny. Ihottumaa on tällä hetkellä käsissä, käsien sekä jalkojen taipeissa, niskassa ja kaulassa. Se on levinny aika hyvin. Rasvataan sitä tosi paljon päivän mittaan ja yön ajaksi. Yritän olla koskematta lemmikkeihin yhtään ylimäärästä. Naama on kans ollu ihan surkeessa kunnossa ja iho lähtee raapimalla ihan kaikkialta, missä ihottumaa on.

Vaikeinta on ehkä ollu se, että ollaan jouduttu harkitsemaan sitä vaihtoehtoa, että luovuttais meiän rakkaista lemmikeistä. Onhan sitä itketty ittemme uneen jo muutamaan kertaan. Tuntuu vaikeelta pelkästään katsoa ihmisiin, kun naama näyttää siltä, miltä näyttää.. Jasmin on sitä mieltä, että oon kaunis ihan sama, oliko finnejä tai ihottumaa. Joo, eihän ne nyt mua muuta. Mutta mä nyt vaan en tykkää tällä hetkellä siitä, mitä nään peilistä. Ihanaa, kun saa vaan olla kotona, eikä tarvii pakolla lähteä minnekään muualle kuin kauppaan ja lenkille.

Mä tosiaan myöskin värjäsin hiukseni liiloiksi noin kolme viikkoa sitten. Tällä kertaa ihan kestovärillä. Tykkään siitä tosi paljon, vaikka mun oma väri sopii mulle ihan mahtavasti yhtälailla. Mutta muutos on aina välillä hyvästä. Tästä kirjotuksesta tuli nyt tosi lyhyt, mutta kai sekin kertoo jostain.. Tässä kuvia viime kuukauden ajalta.