Taas paljon on tapahtunu ja kuvia on otettu enemmänkin kuin tarpeeksi. Oon iloinen siitä. Töissä kävin kolmena päivänä ja nyt on pari vapaata päivää. (: Mulla on ollu aika vaikea kesä. Sanoisin itse niin. Oon tuskastellu mun painon kanssa paljon. Lupasin itelleni, että kouluun palatessa oisin ruskettuneempi ja laihempi. En oo kumpaakaan. Oon ainoastaan lihonu pari kiloa. Painan enemmän kuin mun äiti ja siskot. Se sattuu. Vaikeinta on varmaan se, että peiliin katsomisen jälkeen tekee vaan mieli itkeä ja syödä lisää herkkuja.
Muistan, kun nuorempana olin laiha. Välillä katon peiliin ja kuvittelen sen tytön. Ongelmana on se, että sitä tyttöä ei enää ole. Mä oon muuttunu. Ihan joka tavalla. Pitäis vaan osata sanoa ei herkuille ja lähteä ulos. Rakastan liikuntaa yli kaiken, mutta en tykkää liikkua yksin. Mä tarviin jonkun, joka patistaa mua eteenpäin. Mun poikaystävä on vähän niinku luvannu tehdä niin. Meillä on molemmilla painoa pudotettavana. Ei paljoa, mutta kuitenkin. Kai mä haluaisin vaan oikeesti olla itsevarma omassa nahkassani. Käyttää vartaloa myötäileviä vaatteita ja olla ylpeä siitä, miltä näytän. Koska tällä hetkellä haluun vaan käyttää vaatteita, jotka peittää kaiken sen läskin alleen. Mutta kai tää tästä? Eikö niin...?
Mentiin keskiviikko-iltana Serenaan poikaystävän kanssa ja oltiin siellä joku 3 tuntia. Käytiin lähinnä liukumäissä ja se oli tosi hauskaa. (: Vaikka välillä vähän ukkostikin ja porukkaa oli kyllä aika paljon, että jonottaa sai joissain mäissä puolikin tuntia. Mutta se oli kyllä sen arvoista.
|
Menossa Serenaan! |
|
Sateen jälkeen sateenkaari! Obviously. |
Joskus 1kk sitten Verkkokaupassa oli tarjouksena Dolce Gusto Melody 3 -kahvikone 20€ 200 ensimmäiselle. Mentiin poikaystävän kanssa jonottamaan 40min aikasemmin ja kun meiän edessä oli enää 4 ihmistä, sanottiin, että kahvikoneet oli loppu. Mun päivä oli pilalla. Mä en edes juo kahvia, vain kaakaota, mutta mä silti halusin sen koneen enemmän kuin mitään muuta. Lähdin siis pettyneenä kotiin. Ihmiset ohitteli jonossa ja saatiinkin jonottaa yli tunti ja ihan turhaan. Laitettiin jälkeenpäin sinne palautetta, että oisivat voineet toteuttaa sen paremmin. Ettei jotkut ihmiset ois jonottanu turhaan, koska meiän takana oli varmaan seuraavat 200 ihmistä. Eikä niitä kahvikoneita varmasti edes ollu 200, koska nähtiin parin työntekijän kävelevän ohi niiden kahvikoneiden kanssa jo ennen kuin kauppa oli edes auki. Jos kaikki ois menny reilun kaavan mukaan, niin todennäköisesti me oltais nyt niitä tyytyväisiä asiakkaita. Mutta ei. Se onkin niin mun tuuria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti